Viime aikoina Euroopan komission jäsenet ovat sopineet uuden EU-veron kantamisesta muovipakkausten jätteiltä. On kerrottu, että uusi vero on osa EU: n 750 miljardin euron talouden elvytyssuunnitelmaa uuden koronavirusepidemian torjumiseksi. Tulot käytetään osan elvytyssuunnitelmaan tarvittavan lainan takaisinmaksuun.
Vero otetaan käyttöön 1.1.2020. Vero lasketaan hyödyntämättömien muovipakkausjätteiden painon perusteella. Veronormi on 0,80 euroa (vastaa 6,4 yuania) kilogrammalta muovijätettä.
Jo toukokuussa 2018 Euroopan komissio ehdotti ensimmäistä kertaa 0,80 euron veroa kilogrammalta kertakäyttöistä muovipakkausjätettä 4 miljardista 8 miljardiin euroon, mikä voi tuottaa 4 prosenttia EU: n talousarviosta.
Saksan kemianteollisuusyhdistys vastusti sitä
Esimerkiksi saksalainen ympäristönsuojeluorganisaatio Deutsche umwelthiffe (duh) oli tyytyväinen veroon sanoen, että verojärjestelmä olisi pitänyt ottaa käyttöön jo kauan. Duh uskoo myös, että verotustaso on liian matala, jotta sillä olisi todellinen rooli. Duhin pääjohtaja Jurgen Resch sanoi: "Me tarvitsemme verokantoja, jotka todella tuovat mukanaan muutoksia." Hän sanoi, että on myös laadittava säännöt, jotta kertakäyttöiset muovituotteet, kuten muovipullot, pussit ja kahvikupit, pääsevät luontoon.
Lisäksi duh ehdotti, että olisi tehokkaampaa verottaa uutta muovia pakkauksissa kuin verottaa kierrättämättömästä muovipakkausjätteestä.
On kuitenkin myös teollisuuden elimiä, jotka vastustavat veroa, kuten viime viikolla Saksan kemianteollisuuden yhdistyksen VCI varoitti EU: n verojen asettamisesta kierrättämättömille muovipakkausjätteille.
Yrityspuolella EU: n lainsäädäntötoimenpiteet ovat saaneet petrokemian ja pakkausteollisuuden asettamaan kunnianhimoisia kestävän kehityksen tavoitteita, jotka ylittävät EU: n asettamat vähimmäisvaatimukset.
Monien muovipullojen valmistajien kestävän kehityksen tavoite on käyttää vähintään 50% kierrätetyistä materiaaleista vuoteen 2030 mennessä tai siirtyä muihin materiaaleihin, kuten biopohjaisiin tai muovisiin vaihtoehtoihin. Näillä materiaaleilla on kuitenkin yleensä suurempi ympäristövaikutus kuin muoveilla, koska niiden energiankulutus, hiilipäästöt ja paino ovat korkeammat kuin muoveilla.
Materiaalipula ja teknologian rajallisuus saavat yritykset kääntymään muiden ratkaisujen puoleen
Tällä hetkellä EU: lla on pulaa kierrätetyistä muoveista, joista tärkein ilmenee kierrätettyjen PET-materiaalien puute, koska kierrätetty PET on Euroopassa eniten käytetty kierrätysmateriaali ja sillä on kehittyneimmät markkinat ja infrastruktuuri. Kierrätysmateriaalien puute liittyy siihen, että hyödyntämisnopeuden kasvu ei pysy kysynnän tasalla. Esimerkiksi vuonna 2018 Euroopan lemmikkieläinten hyödyntämisaste oli 63%, mutta vuotuinen elpymisen kasvu oli alle 3%.
Lisäksi polyeteeniä (PE), polypropeenia (PP), polystyreeniä (PS) ja polyvinyylikloridia (PVC) käyttävät pakkausten valmistajat tutkivat siirtymistä muihin materiaaleihin (mukaan lukien PET), mikä pahentaa edelleen kierrätettyjen PET-materiaalien pulaa. Lemmikkieläinten korkean hyödyntämisasteen vuoksi he uskovat yleensä, että kierrätettyjen PET-materiaalien, erityisesti elintarvikelaatuisten PET-materiaalien, tarjonta on riittävä. Itse asiassa elintarvikelaatuisten rakeiden (FGP) tuotantokapasiteetti muovipullomarkkinoilla on riittämätön. Tällä hetkellä tuotanto Euroopassa on noin 300000 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 9% PET-muovipullojen kokonaiskysynnästä.
Samalla saadakseen Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) hyväksynnän 95 prosentin kierrätetyistä materiaaleista on oltava peräisin elintarvikekontaktitason sovelluksista, ja niiden on oltava täydellisiä ja luotettavia jäljitettäviä koko teollisuusketjussa. Kierrätetylle PET: lle ei ole vaikea saavuttaa 95 prosentin suhdetta, koska sen pääraaka-aineet ovat muoviset juomapullot. Muiden tienvarsien jätehuoltosuunnitelmassa kerättyjen kierrätettyjen materiaalien osalta 95 prosentin suhdetta on kuitenkin vaikea saavuttaa monimutkaisten lähteiden vuoksi.
ICIS-analyysi osoittaa, että kertakäyttöisen muovin kierrätyksen tavoitteen saavuttamiseksi vuotuisen hyödyntämisnopeuden on oltava 9 prosenttia, mikä ei sisällä alueen saastumistekijöiden nousevia tekijöitä. Markkina-arvioiden mukaan ristikontaminaatio muiden muovien kanssa sekä mekaanisesta prosessoinnista aiheutuvat häviöt ovat nostaneet kertakäyttöisten muovien keskimääräisen jätemäärän Euroopassa 25 prosentista 30-35 prosenttiin.
Materiaalin puute sekä materiaalilähteiden peittävyys ja materiaalien ominaisuuksien menetys ovat saaneet monet yritykset etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten kemiallista kierrätystä tai biopohjaisia materiaaleja, kestävän kehityksen sitoumustensa saavuttamiseksi.
